tiistai 20. kesäkuuta 2017

Eno tuunasi sypressit uuteen uskoon


Kuten olen ennenkin sanonut, aina ei tarvitse ostaa uutta - ei edes kuivuneiden koristekasvien tilalle. Tämä idea oli mun mielestä niin loistava, että se oli ihan pakko jakaa - varsinkin kun olen itse ihan ammattilainen tappamaan jos jonkinlaisia kasveja.


Enon terassilla oli kolme auringon kuivattamaa Lawsonin sypressiä. Tai no, googlasin sen nimen, en mä oikeesti tiedä mitä noi on. Rumaksi ne kuitenkin oli menneet.


Luovuus on arkipäivän ideoita ja tämä, ystävät hyvät, on luovuutta parhaimmillaan. Sen sijaan, että mun enoni olisi heittänyt moiset kuivahtaneet rumilukset roskiin, hän ostikin kukkakaupasta spraypullon vihreää kasvimaalia ja maalasi kuivahtaneet lehdet vihreiksi.


Lopuksi vielä hiuslakkaa sitomaan väri kiinni ja hokkuspokkus, sypressit nousivat kuolleista.


Tämä jos mikä, on tuunausta. Nyt tiedän mistä mä olen perinyt kaikki villit ideani. Kiitos eno, että sain jakaa tämän <3

lauantai 13. toukokuuta 2017

Vaatekaapin ovet uusiksi


Sain tehtäväksi uudistaa vanhan vaatekaapin ovet itämaistyylisiksi.


Koska en ollut varma mitä haetaan ja miten sen tekisin, päätin aloittaa kokeilun pienestä yläovesta. 


Yritin rapsuttaa maalia pois. Luulin ovien olevan täyttä puuta. Yllätys olikin suuri kun alin maalikerros ei irronnutkaan ja tajusin, että sen alla olikin puun sijasta jotain helposti murenevaa puristelevyä.


Alkuperäinen suunnitelmani maalata kuviointi suoraan hiotulle puulle ei siis tulisi toimimaan. Asiaa mietittyäni päätin ohittaa ongelman päällystämällä ovet tapetilla ja maalaamalla sen päälle. Lähetin rautakaupasta ovien omistajalle useita kuvia eri tapettivaihtoehdoista. Niistä valikoitui yksi jonka kuvio oli selkeä ja hintakin lähes ilmainen.


Kun kaikki tarvittavat aineet olivat kasassa, alkoi varsinainen työ.


Ovien reunat ja sisäpuolet maalattiin valkoisella kalustemaalilla.


Tapetit liimattiin paikoilleen seinäliimalla.


Liiman kuivuttua oli aika kaivaa esiin pensselit ja akryylimaalit.


Ensimmäiseksi maalasin pohjavärin.


Pohjan kuivuttua maalasin kuviot väri kerrallaan.


Sitten reunustin kuviot mustalla akryylilla ja lisäsin sen päälle valkoisia pisteitä...tuhansia valkoisia pisteitä.


Pisteiden jälkeen loppusilaus kultamaalilla.


Päälle tumman tammen värinen antiikkivaha, vahan kiillotus ja lakkaus.


Ensimmäinen ovi oli nyt vedintä vaille valmis.


Nyt pääsivät loput ovet käsittelyyn.


Tässä meinasi usko loppua kesken. Työ tuntui loputtomalta.


Kuvioita, viivoja, pisteitä...tuntikaupalla. Sain pikkusiskon auttamaan valkoisten pisteiden kanssa; yhteen pieneen oveen kului aikaa kaksi tuntia. Se ehkä kuvastaa parhaiten tämän projektin mittavuutta.


Pikkuhiljaa kaikki loputkin ovet kuitenkin valmistuivat. Ensin maalasin ne kaikki ja vahauksen ja lakkauksen tein sitten kaikille samaan aikaan.


Lopuksi vielä vetimet paikoilleen ja ovet jäivät odottamaan kuljetusta kotiinsa.


Reilun viidenkymmenen tunnin työ ei mennyt hukkaan, nämä ovat upeat :)



torstai 4. toukokuuta 2017

Tuoliprojekti


Koko huhtikuu meni sairastellessa ja nyt teen useita projekteja päällekäin. Yksi niistä oli neljän vanhan tuolin muokkaus.


Tuolit olivat olleet kaverin mökillä, mutta ajan saatossa ne olivat saaneet pintaansa mustan maalin lisäksi koiran hampaan jälkiä. 


Rapsutin maalit pois kuumailmapuhaltimen avulla.


Mustan alta paljastunut punainen maali osoittautui ongelmalliseksi. Se ei millään meinannut irrota, joten jätin sen osittain näkyviin. Koiran syömät kohdat pelkästään hioin, sillä ne tuovat mielestäni särmää.


Maalinpoiston ja hionnan jälkeen levitin pintaan tumman tammen värisen antiikkivahan ja jätin sen tunniksi imeytymään. 


Kiillotuksen jälkeen tuoli oli valmis. 

torstai 30. maaliskuuta 2017

Vessapaperitelineen tuunaus


Mä olin ostanut pari kuukautta sitten Etolasta tällaisen metallisen vessapaperitelineen.


Ihan älyttömän hieno, mutta se oli käyrä eikä pysynyt seinässä kun siinä oli vain tuo yksi ruuvin paikka. Harmitti ihan älyttömästi.


Päätin tehdä siihen taustan puisen lipaston laatikon etulevystä. Jos se sitten pysyisi seinässä.


Ensimmäiseksi levitin levyn pintaan antiikkivahan.


Sitten kokeilin ruuvata telineen levyyn. Ei mitään hyötyä. Ihan sama lopputulos kuin ilman taustaa - ei pysy. 


Telineen alaosat pitäisi jollain keinolla saada taustaan kiinni. Päätin käyttää siihen tarkoitukseen vanhaa nahkavyötä.


Niittasin vyön telineen alaosiin ja leikkasin mattoveitsellä ylimääräiset pois.


Niitit piti saada piiloon, joten liimasin niiden päälle bambuliuskat.


Taustan kulmiin liimasin vielä Wishiltä tilaamani metalliset koristeet.


Lopuksi porasin taustaan neljä kiinnitysreikää ja levitin pintaan vielä lisää antiikkivahaa, jotta vyö ja bambuliuskat olisivat taustan kanssa samaa sävyä.


Nyt se pysyy seinässä :D


torstai 23. maaliskuuta 2017

Rikkinäisestä mandoliinista ja pullonkorkeista tuli lamppu


Tämä oli taas niitä projekteja, joissa mikään ei tunnu sujuvan :D. Vanhin tyttäreni antoi mulle tuunattavaksi vanhan ja rikkinäisen mandoliinin.


Aloitin homman purkamalla soittimen osiin.


Näissä lampuissa kaikki lähtee aina jalasta. Sahasin sopivan kokoisen palan edellisestä kitaralampun jalasta jääneestä puusta.


Keskelle puupalaa liimasin ovaalin valokuvakehyksen.


Sen kuivuessa korjasin soittimen rungon irronneet liimaukset.


Keskelle kehystä porasin reiän ruuville jolla mandoliini kiinnitetään pohjaan.


Tässä sai jonkun aikaa pohdiskella. Tasapainoitus on yllättävän vaikeaa. Kun soitin oli mielestäni suorassa, laitoin vielä muutaman ruuvin, että se on varmasti tukevasti paikoillaan.


Soittimen kaulan taakse porasin reiän metalliputkelle, joka oli jäänyt jostain Ikean vanhasta jalkalampusta.


Sitten ne sähköt. Näitä saa valmiina lähes kaikista kaupoista. Vedin johdot putken läpi ja tein ulostulon poraamalla reiän soittimen takaosaan.


Nyt kun sähköt oli laitettu ja testattu, piti runko tietenkin liimata kasaan. Nyt meni pieleen. Puristin liimapulloa liian kovaa; koko pullon sisältö räjähti. Ja koska en ikinä usko ensimmäisestä kerrasta, piti tämä episodi toistaa vartin päästä uudestaan. Joskus olisi hyvä keskittyä siihen mitä tekee.


Kun runko oli kasassa se paklattiin ja hiottiin.


Sitten jalka. Päällystin sen koristehiekalla saadakseni vähän erikoisemman pinnan.


Koristehiekan kuivuttua pääsin maalaamaan runkoa.


Maalasin sen ensin kauttaaltaan kukalliseksi.


Sitten lisäsin kukkiin valkoiset reunat.


Lopuksi päälle paksu kerros antiikkivahaa.


Vahan kuivuessa maalasin jalan koristehiekan mustalla huonekalumaalilla.


Sitten oli aika koristella. Käytin tässä Wishiltä tilaamiani metallisia koneiston osia.


Varjostin aiheutti vähän päänvaivaa. Tein sen ensin vanhan kirjan sivuista, mutta kuivuttuaan se ei päästänyt läpi tarpeeksi valoa. Revin suosiolla sivut pois. Harmitti.


Tytär oli ollut töissä ravintolassa ja tuonut sieltä valtavan määrän pullonkorkkeja, jotka olivat olleet lähinnä koristeena isossa lasipurkissa. Päätin kokeilla saisinko tehtyä niistä varjostimen.


Ensin litistin korkit ja sen jälkeen tein jokaiseen piikillä kaksi reikää.


Sitten yhdistin korkkeja toisiinsa rautalangalla.


Tein valmiiksi hurjan määrän sopivan mittaisia korkkiketjuja.


Sitten kiinnitin niitä varjostimeen. Toimii. Tähän vaiheeseen meni ihan tolkuttomasti aikaa ja sain sormet täyteen haavoja.


Kun kaikki korkkiketjut olivat paikoillaan, viimeistelin varjostimen kiertämällä juuttinarua sen ylä- ja alareunaan.


Varjostin paikoilleen ja kokeilemaan. Hieno, mutta ei täydellinen. Jotain puuttui. 


Muistin, että kaapissa oli vielä jonkun verran erilaisista kattokruunuista pelastettuja lasinpaloja. Päätin käyttää niitä.


No johan alkoi näyttää oman tyyliseltä.


Varsin vaikuttava lamppu ja painaa kuin synti.