torstai 23. maaliskuuta 2017

Rikkinäisestä mandoliinista ja pullonkorkeista tuli lamppu


Tämä oli taas niitä projekteja, joissa mikään ei tunnu sujuvan :D. Vanhin tyttäreni antoi mulle tuunattavaksi vanhan ja rikkinäisen mandoliinin.


Aloitin homman purkamalla soittimen osiin.


Näissä lampuissa kaikki lähtee aina jalasta. Sahasin sopivan kokoisen palan edellisestä kitaralampun jalasta jääneestä puusta.


Keskelle puupalaa liimasin ovaalin valokuvakehyksen.


Sen kuivuessa korjasin soittimen rungon irronneet liimaukset.


Keskelle kehystä porasin reiän ruuville jolla mandoliini kiinnitetään pohjaan.


Tässä sai jonkun aikaa pohdiskella. Tasapainoitus on yllättävän vaikeaa. Kun soitin oli mielestäni suorassa, laitoin vielä muutaman ruuvin, että se on varmasti tukevasti paikoillaan.


Soittimen kaulan taakse porasin reiän metalliputkelle, joka oli jäänyt jostain Ikean vanhasta jalkalampusta.


Sitten ne sähköt. Näitä saa valmiina lähes kaikista kaupoista. Vedin johdot putken läpi ja tein ulostulon poraamalla reiän soittimen takaosaan.


Nyt kun sähköt oli laitettu ja testattu, piti runko tietenkin liimata kasaan. Nyt meni pieleen. Puristin liimapulloa liian kovaa; koko pullon sisältö räjähti. Ja koska en ikinä usko ensimmäisestä kerrasta, piti tämä episodi toistaa vartin päästä uudestaan. Joskus olisi hyvä keskittyä siihen mitä tekee.


Kun runko oli kasassa se paklattiin ja hiottiin.


Sitten jalka. Päällystin sen koristehiekalla saadakseni vähän erikoisemman pinnan.


Koristehiekan kuivuttua pääsin maalaamaan runkoa.


Maalasin sen ensin kauttaaltaan kukalliseksi.


Sitten lisäsin kukkiin valkoiset reunat.


Lopuksi päälle paksu kerros antiikkivahaa.


Vahan kuivuessa maalasin jalan koristehiekan mustalla huonekalumaalilla.


Sitten oli aika koristella. Käytin tässä Wishiltä tilaamiani metallisia koneiston osia.


Varjostin aiheutti vähän päänvaivaa. Tein sen ensin vanhan kirjan sivuista, mutta kuivuttuaan se ei päästänyt läpi tarpeeksi valoa. Revin suosiolla sivut pois. Harmitti.


Tytär oli ollut töissä ravintolassa ja tuonut sieltä valtavan määrän pullonkorkkeja, jotka olivat olleet lähinnä koristeena isossa lasipurkissa. Päätin kokeilla saisinko tehtyä niistä varjostimen.


Ensin litistin korkit ja sen jälkeen tein jokaiseen piikillä kaksi reikää.


Sitten yhdistin korkkeja toisiinsa rautalangalla.


Tein valmiiksi hurjan määrän sopivan mittaisia korkkiketjuja.


Sitten kiinnitin niitä varjostimeen. Toimii. Tähän vaiheeseen meni ihan tolkuttomasti aikaa ja sain sormet täyteen haavoja.


Kun kaikki korkkiketjut olivat paikoillaan, viimeistelin varjostimen kiertämällä juuttinarua sen ylä- ja alareunaan.


Varjostin paikoilleen ja kokeilemaan. Hieno, mutta ei täydellinen. Jotain puuttui. 


Muistin, että kaapissa oli vielä jonkun verran erilaisista kattokruunuista pelastettuja lasinpaloja. Päätin käyttää niitä.


No johan alkoi näyttää oman tyyliseltä.


Varsin vaikuttava lamppu ja painaa kuin synti.







perjantai 10. maaliskuuta 2017

Naulakko vanhojen kirjojen kansista


Tämä on taas niitä projekteja, jotka ovat odottaneet kuukausikaupalla. Oli idea, oli tarvikkeet, mutta aina tuntui tulevan jotain muuta.


Olin jo syksyllä ostanut FB-kirpputorilta kasan vanhoja nuorten kirjoja tarkoituksenani tehdä niistä naulakko. Sinne kuitenkin jäivät kaapin pohjalle odottelemaan.


Tänään valitsin niistä vihdoin kolme. Naulakon pohjaksi kaivoin vanhan lipaston laatikon etulevyn.


Leikkasin kirjoista kannet ja kokeilin miten ne istuvat. Päätin, että en jätä kansien väliin rakoja.


Liimattuani kannet paikoilleen tajusin, että ne tarvitsevat kehykset ympärilleen. Kaapistä löytyi kasa kaiken maailman tikkuja.


Leikkasin saksilla kehykset oikeaan kokoon ja liimasin paikoilleen.


Huomattavasti viimeistellymmän näköistä.


Seuraavaksi porasin reiät koukuille ja ruuveille joilla naulakko kiinnitetään seinään.


Viimeisenä pintakäsittely. Levitin puupintaan tumman tammen väristä antiikkivahaa. Sotkin sitä myös kirjojen kansiin jottei värit näytä liian kirkkailta.


Kehysten rakoihin levitin vahaa vähän paksummin.


Vahan imeytyessä etsin kaapista koukkuja. Päädyin Ikean naulakosta ylijääneisiin, jotka mielestäni sopivat tyyliin.


Ruuvasin koukut paikoilleen - täydellistä.


Lopuksi vielä ohut kerros huonekalulakkaa.


Aikalailla täydellisyyttä hipova naulakko.




keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Valkoisesta yöpöydästä tuli Mona Lisa -pöytä


Sain joulukuussa valkoisen yöpöydän, joka odotti pari kuukautta milloin missäkin nurkassa, että saisin jonkinlaisen idean.


Olin ensin ajatellut Aku Ankkoja, mutta saatuani tädiltäni askarteluja varten kopion Mona Lisasta, muutin onneksi mieleni. Kaivoin esiin jäätelötikkupussin.


Leikkasin niistä saksilla pyöreät päät.


Liimasin ne pöytälevyn sivuihin ja hyllylevyn etuosaan. Lopuksi vielä hioin terävät leikkauskohdat.


Sitten maalia. Maalasin pohjakerroksen epätasaisesti siniharmaalla huonekalumaalilla. Painelin vielä kosteaa maalipintaa kuivalla pyyhkeellä, että sain sen röpelöiseksi.


Sen jälkeen lisäsin päälle vaaleampaa huonekalumaalia taas epätasaisesti.


Maalin kuivuessa liimasin oveen oikeaan kokoon leikatun Mona Lisan.


Kun maalipinta oli kuiva, päätin koristella pöytätason ja sivulevyt kultaisin viivoin. Teippasin viivojen paikat ja sitten olikin helppo sutia kun ei tarvinnut varoa.


Poistin teipit heti maalauksen jälkeen ja maalasin pöytälevyn viivojen kulmiin vielä yksinkertaiset kukat.


Päätin vielä käyttää sivulevyjen koristeluun vanhat italialaiset kehykset. Poistin taulut ja liimasin tyhjät kehykset pikaliimalla yöpöydän sivuihin.


Lopuksi vielä lisäsin kultamaalia sinnetänne ja levitin pintaan antiikkivahan.


Sitten vielä lakka päälle.


Ei varmasti löydy tällaista ihan jokaisesta makuuhuoneesta.