keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Pikkupöytien tuunaus pistaasipähkinöiden kuorilla ja pöytäliinalla


Aina välillä saan ihan päättömiä ideoita. Tuon kotiin kaikenlaista romua sillä ajatuksella, että teen siitä jotain. Sitten käy niin, että romu pyörii nurkissa pitkän tovin kunnes menetän hermoni ja lähes päätän heittää tavaran pois.


Juuri niin oli käymässä näille kammottavan likaisille ja rikkinäisille pöydille, jotka olivat jo kuukauden odottaneet inspiraatiota terassilla. Suurin este aloitukselle tuntui olevan juuri se lika - jotenkin ällötti ruveta edes pesemään mokomia romuja.


Tänään päätin ällötyksestä huolimatta ruveta hommiin ja pesin pöydät. Sitten piti keksiä niille jalat. Päätin käyttää puisia vetimiä joihin porasin ensin reiät ruuveja varten.


Nupithan olivat pyöreitä, joten keikkumisongelman ratkaisin laittamalla niiden alle muoviset huonekalutassut. Niihin tulee ruuvin päälle kuminen kansi, joka peittää ruuvit näkyvistä.


Kun jalat olivat tukevasti paikoillaan, piti keksiä jotain jolla peittää pöytien kansissa olevat kummalliset aukot. Päätin käyttää tähän ohutta vaneria jota olin säästellyt rikkinäisestä lipastosta. Ensin mittasin, piirsin leikkausviivan ja sahasin sitten vanerit oikean mittaisiksi.


Kiinnitin vanerilevyt pöytiin sekä kammottavalla määrällä liimaa, että naulaamalla.


Nyt oli sekä jalat, että pöytien kannet paikoillaan. Ensimmäinen ajatukseni oli koristella pöytälevyt peilimosaiikilla, mutta hetken pohdittuani siihen kuluvaa aikaa, muutin mieleni.


Mosaiikin sijaan päätin käyttää vanhaa pöytäliinaa jonka leikkelin ja liisteröin tapettiliisterillä kiinni kanteen. Auringossa liisteri kuivui todella nopeasti.


Seuraava ongelma oli kankaiden rumat reunat, jotka piti saada piiloon. Kokeilin vaikka mitä jäätelötikuista palapelin paloihin. Sitten muistin, että tätini oli kerännyt minulle pistaasipähkinöiden kuoria ja päätin kokeilla jos ne toimisivat.


En säästellyt liimaa kiinnittäessäni kuoria pöytien pintaan. Kun kaikki kuoret olivat paikoillaan, jätin taas pöydät aurinkoon kuivumaan.


Liiman kuivuttua sudin molempien pöytien pintaan ohuen ja epätasaisen kerroksen kookosmaalia. Se on ehdottomasti yksi suosikeistani eikä vähiten ihanan tuoksunsa takia.


Kun molemmat pöydät oli maalattu, jätin ne taas hetkeksi aurinkoon. Puolessa tunnissa maali oli niin kuivaa, että saatoin levittää pintaan vielä tumman tammen väristä antiikkivahaa. 


Tein vahalla lähinnä varjostuksia, että pinta näyttäisi vanhemmalta mitä se todellisuudessa on.


Lopuksi vielä päälle kerros venelakkaa ja pöydät olivat valmiit.


Ei pöllömpi pähkinäpöydäksi.

tiistai 17. toukokuuta 2016

Lamppu uusiksi Näprä-tuotteilla


Sain Kierrätyskeskukselta haasteen tehdä Näprä-tuotteilla jotain kivaa. Käydessäni tutustumassa Kierrätyskeskuksen kulissien taakse https://himohamsterintuunauspaivakirjat.blogspot.fi/2016/05/kierratyskeskuksen-kulissien-takana.html?m=1 , sain mukaani Näprä-tuotepaketin josta haaste oli toteutettava.


Kaikki Kädentaitopalvelu Näprän tuotteet ovat tietenkin kierrätettyjä ja tuotevalikoima on käsittämättömän laaja. Olen löytänyt Näprä-osastoilta tuunauksiini vaikka mitä kivaa puupalikoista vanhojen kirjojen kansiin. Tällä kertaa kuitenkin haaste oli todellinen, sillä en osaa ommella ja oma haastepakettini sisälsi kankaita, nappeja ja virkattuja mitälie paloja. Aika kaukana siis siitä mitä yleensä teen.

 
Ensin ajattelin tuunata valokuvakehyksen, mutta sitten vastaan tuli tällainen rikkinäinen lattiavalaisin.


Ihan ensin revin siitä huonon kankaan pois ja sitten leikkasin saksilla rikkinäiset rottingit. Jäljellä oli pelkkä ranka.


Seuraavaksi leikkasin kankaista suikaleita jotka ompelin kiinni rankaan ja lopulta myös toisiinsa.


Hidasta ja puuduttavaa hommaa. Vaikeinta oli suikaleiden ompelu jäljelle jääneisiin koristerottinkeihin.


Monen työntäyteisen tunnin jälkeen kaikki kangassuikaleet olivat paikoillaan.


Jotta lamppu varmasti kestäisi käytössä, piti kankaat vielä vahvistaa ja kovettaa. Päätin lisätä varjostimeen pohjakankaan. Nyt meni työjärjestys täysin päin seiniä, sillä olisi ollut helpompaa tehdä ensin pohja ja sitten päällinen, mutta kuten sanottu, ompelu ei ole minun juttuni.


Leikkasin kaapissa olleesta huivista jokaiseen lampun sisäsivuun sopivat suikaleet ja kiinnitin ne ensin liimavedellä (1 osa Erikeeperiä ja 2 osaa vettä) ja sen jälkeen sudin vielä pintaan tapettiliisteriä. Liisteröin myös lampun ulkopuolen kankaat. Sitten jätin varjostimen kuivumaan. Kuivuttuaan kangas odotetusti kovettui.


Seuraavaksi oli koristeiden vuoro. Yhdelle sivulle liimasin Näprä-paketista löytämäni virkatut palat.


Seuraavaksi liimasin nappeja sinne tänne.


Lopuksi vielä se lamppu sisään. Onneksi olin ottanut rikkoutuneista lampuista johdot talteen.


Lamppu oli valmis, eikä mielestäni yhtään pöllömpi.


lauantai 7. toukokuuta 2016

Pöytä kuormalavasta, kirjankansista ja kukkatelineestä


Tottahan jokaisen tuunaajan pitää edes yksi kuormalavatavara tehdä.


Minullakin oli se lava jemmassa odottamassa. Se vaan oli liian iso, joten ihan ensin siitä pätkäistiin osa pois.


Sitten pyörät alle. Oikeasti olisin halunnut tähän teollisuuspyörät, mutta koska ne maksavat noin 20€/kpl, saivat ihan tavalliset muovipyörät toistaiseksi kelvata.


Kun olin saanut pyörät paikoilleen, tajusin ettei ideani päällystää lava kirjojen kansilla toimi, koska lava on alhaalta avoin eli en pysty kiinnittämään kansia siihen.


Leikkasin roskalavalta nappaamastani laudanpätkästä paloja.


Sitten ruuvasin ne lavan alaosan väleihin.


Seuravaksi piti repiä kannet irti kirjoista, jotka olivat maanneet kierrätyshyllyllä jo pitkän tovin ja odottivat roskalavaa.


Kannet laitoin vielä kolmeen osaan. Siinä oli muuten hommaa.


Sen jälkeen aloitin päällystämisen reunoista. Kiinnitin kannet niittipyssyllä sen suuremmin ajattelematta, että ne niitithän pitää saada piiloon.


Reunojen jälkeen siirryin päälliseen. Siihen tietenkin jäi rakoja ja vaikka mitä, koska kirjojen kannet olivat tietenkin kaikki erikokoisia.


Hetken mietittyäni päätin peittää sekä raot, että niitit liimaamalla niiden päälle kirjojen selät.


Pöytä tarvitsi mielestäni "kehykset", mutta mistä tarvittava puu? Päätin pistää osiksi vanhan kukkatelineen/kehikon joka oli jo niin rikki ettei sitä voinut käyttää.


Kun olin saanut kaikki palat irti ja muutaman haavankin, pesin puupalat ja rupesin kokeilemaan niitä pöytään. Tämä idea saattaisi jopa toimia. Osaa paloista piti sahailla tietenkin eikä mikään mennyt ihan nappiin.


Palat kuitenkin näyttivät riittävän, joten jatkoin hommia.


Kiinnitin palat sekä liimaamalla, että naulaamalla varmistaakseni, että ne varmasti pysyvät paikoillaan. Kehykset alkoivat olla valmiit.


Niissä oli kuitenkin hurjasti koloja, jotka jouduin paklaamaan umpeen. Pakkelin kuivuttua hioin kaikki puu-osat.


Kirjojen selkäosia ei riittänyt pöydän sivuihin, joten päätin käyttää niiden sijaan puutabletin liuskoja niittien peittämiseen.


Leikkasin niistä oikean kokoisia paloja ihan vaan saksilla ja liimasin paikoilleen.


Liiman kuivuttua oli aika vahata pöytä Liberonin tumman tammen värisellä antiikkivahalla. Levitin vahaa paksun kerroksen kauttaaltaan koko pöytään ja jätin kuivumaan.


Nyt alkoi näyttää hyvältä. Tällä kertaa päätin olla kiillottamatra vahaa.


Viimeiseksi vielä paksu kerros venelakkaa. Parin tunnin kuivatus auringossa ja toinen paksu kerros. Olen aika tyytyväinen lopputulokseen, mutta kyllä tämä selkeästi tarvitsee ne teollisuuspyörät.