sunnuntai 21. elokuuta 2016

Täysimittainen matto mallipaloista


Tähän projektiin ryhtyessäni en todellakaan osannut edes kuvitella miten valtavasta urakasta oli kyse. 


Olin saanut Lanternan Iskusta http://uusi.isku.fi/ kohtuullisen määrän pieniä mattomalleja. Päätin toteuttaa niistä ajatukseni tilkkutäkkimatosta. Luulin homman olevan ihan läpihuutojuttu - kuinka väärässä olinkaan.


Aloitin purkamalla mallipaloista kanttaukset pois ja kokeilemalla sitten miltä palat yhdessä näyttävät.


Sitten ompelin paloja kiinni toisiinsa paksulla neulalla ja juuttinarulla.


Ensimmäiseen riviin meni aikaa reilu kolme tuntia. Tässä vaiheessa luulin edelleen selviäväni hommasta kohtuullisessa ajassa, mutta palat joista aloitin, olivat ohuita ja helppoja käsitellä.


Helppojen palojen jälkeen olivat vuorossa VM-Carpetin paperinarumatot, joissa oli liukuestepohja - nyt alkoivat vaikeudet. Paperinaru ja liukuestepohja yhdessä saivat aikaan turvonneen peukalon, kipeän ranteen lukemattomia neulanpistoja sormiin. Työ hidastui huomattavasti.


Yli kolmenkymmenen työtunnin ja satojen kirosanojen jälkeen tilanne oli tämä. Tässä vaiheessa huomasin, että osa paloista meni ommellessa väkisin vinoon ja matto kapeni molempiin päihin muutaman sentin.


Ommellessani loput liuskat kiinni, sain karvaisen apulaisen. Se päätti jäädä nukkumaan maton päälle.


Kun kaikki palat oli ommeltu, jäljellä oli reunat. Siihen käytin vähän paksumpaa narua. Reunojen ompeluun meni aikaa kokonaisuudessa reilu kymmenen tuntia.


Lopuksi vielä silitin koko maton. Osa paloista nimittäin oli hieman kuprulla. Liukuestepohja oli pehmeää kumin tapaista ainetta joten ajattelin, että silittämällä se kuumenee ja pehmenee sen verran, että ottaa muotonsa. Tämä ajatus toimi.


Lähes kahden viikon työrupeaman jälkeen matto oli valmis. Ei täysin symmetrinen, mutta mielestäni aika onnistunut. Aikaa kului tolkuttomasti, peukalot turposivat, sain neulanpistoja sormiini reilusti yli siedettävän määrän, hermot menivät useaan kertaan ja juuttinaruakin kului reilusti yli kilometri. Siltikin olen sitä mieltä, että kannatti. En kuitenkaan ole ihan heti tekemässä vastaavaa uudestaan.

Tämä projekti on toteutettu yhteistyössä Lanternan Iskun kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti