Kaapissa oli valtava määrä vanhoja avaimia, jotka eivät käyneet mihinkään. Sekä mummolta tulleita, että omia. Olin säästellyt niitä ajatuksella, että jos joskus vaikka johonkin tarvitsee. Sitten tuli vastaan Ikean musta jalkalamppu jonka lasikupu oli hajonnut.
Taas niitä projekteja joiden aikana usko loppuu. Hidasta, turhauttavaa ja hermoja repivää. Useamman tunnin narun kierityksen jälkeen homma oli valmis. Totesin, ettei lampunpidikkeen vaalea koivunväri ihan istunut juuttinaruun, joten levitin siihen antiikkivahaa että pinta tummenisi. Seuraavaksi piti miettiä varjostimia.
Kokeilin kaapissa ollutta lavalöytövarjostinta ja muistin, että äidillä on samanlainen pienempi. Koska sillä ei ollut käyttöä, sain sen käyttööni. Näytti tylsältä vieläkin. Päätin koristella varjostimet. Kokeilin vaikka mitä, mutta vasta kun muistin avaimet ja keksin yhdistää ne puuhelmiin, tuntui että alan päästä johonkin.
Taas monen tunnin työ. Tein avainhelminauhoja valmiiksi ison pinon ja sidoin kiinni varjostimiin. Hirveä duuni, mutta ihan jokaisella ei samanlaista olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti