Tämä lähti lavalta kainaloon erikoisen muotonsa ja hauskan jalkansa takia. Järjettömän iso ja painava ja kiroilinkin useasti moista järjettömyyttä raahata se kotiin.
Oletin pöydän olevan puuta, mutta kotona selvisi, että se onkin sitä vain osittain. Suurin osa oli jonkinlaista painavaa puristelevyä. Valkoisen maalipinnan rapsiminen ei tullut kysymykseenkään, se ei yksinkertaisesti irronnut kuin niistä harvoista kohdista jotka olivat hieman kastuneet. Mitäs nyt?
Päätin aloittaa kokeilun jalasta. Ensin hionta, että sain pintaa rikki. Sen jälkeen maalasin punaisella huonekalupetsillä koristelistat. Petsin päälle sotkin sinistä huonekaluöljyä sinne tänne tummentamaan punaista - en tarkoituksella, vaan siksi että otti pannuun kun jalka alkoi näyttää sirkuksen rekvisiitalta. Tämä kuitenkin toimi ja punainen tummeni. Jatkoin kokeilua ja levitin päälle vielä antiikkivahaa. Kas vain, nyt alkoi jo näyttämään joltain.
Seuraavaksi pöytälevyn kimppuun. Senkin hioin ensin. Reunoihin levitin samaa punaista huonekalupetsiä kuin jalkaankin ja sama sotku sinisellä öljyllä. Kaivoin kaapista akryylit ja pensselin ja aloin kirjoittamaan. Järkevä ihminen olisi aloittanut kirjoittamisen keskeltä ja siirtynyt siitä reunoihin, mutta en minä, tietenkään. Oli kertakaikkisen pakko taas säheltää ja sotkea kaikki vaatteet maaliin.
Kun tekstit olivat valmiit ja kuivat, levitin pöydän pintaan taas antiikkivahaa. Tällä kertaa paksusti ja epätasaisesti ja annoin imeytyä yön yli. Aamulla kiillotin vahan ja lakkasin pöydän kahdesti kauttaaltaan venelakalla. Aikaa koko projektissa meni kaikkiaan noin kuusi tuntia - ei hullumpaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti