Pöydästä jäi rutkasti peilin paloja, joita en suinkaan heittänyt pois, vaan laitoin muovirasiassa kaappiin odottamaan oikeaa käyttökohdetta.
Vastaan tuli jonkun lapsen rakentama puinen palli, joka arvostuksen puutteessa oli heitetty pois. En kyllä yhtään ymmärrä miksei lasten tekemiä juttuja arvosteta. No, otin pallin talteen ja yhden kesän se palveli pihallamme kukkapöytänä. Sen jälkeen se kokikin varsinaisen uudistuksen. Tummanharmaa rujo puupalli sai päälleen vähän blingiä ja muutti sitten meiltä vähän blingimpään kotiinkin.
Ja taas mä sitten hurahdin. Sain kaverilta rikkinäisen kellon ja sekin oli pakko sitten päällystää mosaiikilla kuten myös rikkinäinen Ikean yöpöytä josta tulikin seinäkoriste.
Kauttaaltaan betonointi näissä vaatii vähän viitseliäisyyttä ja pitkää pinnaa. Kaakelimassasta tehdään pensselillä siveltävää lirua, jota kerros kerrokselta lisätään ja annetaan aina kuivua lisäysten välissä. Tosi sottaista puuhaa. Lopputulos on kyllä hieno, mutta suosittelen laajoille betonoiduille pinnoille ohutta lakkakerrosta varisemisen estämiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti